Perhevapaat

Äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaa

Työntekijällä on oikeus saada vapaaksi aika, jolta hän voi saada äitiys-, isyys- tai vanhempainrahaa. Vapaan voi saada raskauden ja synnytyksen perusteella tai lapsen hoidon perusteella. Äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaan pituudet ovat eri mittaisia ja niiden tarkemmat määrittelyt on eritelty työsopimuslaissa ja Kelan ohjeissa.

Äitiysvapaa ajoittuu lasketun ajan ympärille. Isällä on oikeus pitää isyysvapaata äitiys- ja vanhempainvapaan aikana. Äiti tai isä voivat pitää vanhempainvapaata välittömästi äitiysvapaan jälkeen, mutta molemmat vanhemmat eivät voi olla yhtä aikaa vanhempainvapaalla. Työntekijä voi pitää vanhempainvapaata enintään kahdessa vähintään 12 arkipäivän pituisessa jaksossa.

Työntekijän on ilmoitettava työnantajalle perhevapaiden käyttämisestä yleensä kahta kuukautta ennen vapaan alkamista sekä niiden ajankohtien muuttamisesta niin pian kuin mahdollista.

Päivärahaa perhevapaalla

Työnantajalla ei ole lakiin perustuvaa velvollisuutta maksaa työntekijälle palkkaa perhevapaiden aikana, vaan äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaan ajalta maksetaan Kelan päivärahaa.

Työehtosopimuksista voi löytyä poikkeavia määräyksiä. Esim. teollisuuden toimihenkilöiden työehtosopimuksissa on sovittu, että äitiysvapaan ajalta maksetaan täysi palkka kolmelta kuukaudelta.

Hoitovapaat

Hoitovapaata voi pitää siihen saakka, kun lapsi täyttää kolme vuotta. Hoitovapaan ajalta voidaan maksaa hoitorahaa ja hoitolisää. Hoitovapaana voidaan pitää enintään kaksi vähintään kuukauden pituista jaksoa, jollei toisin sovita.

Osittainen hoitovapaa voi kestää enintään peruskoulussa olevan lapsen toisen lukuvuoden loppuun. Se voidaan järjestää siten, että sovitaan työajan lyhentämisestä haluamallaan tavalla tietyin rajoituksin. Tarkempi määrittely oikeudesta osittaiseen hoitovapaaseen on mainittu työsopimuslaissa.

Työntekijällä on oikeus saada tilapäistä hoitovapaata äkillisesti sairastuneen alle 10-vuotiaan lapsen hoidon järjestämiseksi tai tämän hoitamiseksi. Lisäksi työntekijällä on oikeus tilapäiseen poissaoloon, jolloin hänen välitön läsnäolonsa on välttämätöntä hänen perheettään kohdanneesta sairaudesta tai onnettomuudesta johtuvan ennalta arvaamattoman ja pakottavan syyn vuoksi esim. perheenjäsenen kuoleman tai lähiomaisen hautajaisten takia.

Työnantajalla ei ole velvollisuutta maksaa palkkaa tilapäisen hoitovapaan ajalta tai poissaolosta pakottavista perhesyistä.

Työehtosopimuksissa voi olla poikkeavia määräyksiä. Esim. teollisuuden toimihenkilöiden työehtosopimuksissa on sovittu lyhyestä tilapäisestä lomasta. Toimihenkilön perheen piirissä sattuvan äkillisen sairaustapauksen tai läheisen kuoleman takia annettavaa lyhyttä tilapäistä lomaa ei vähennetä toimihenkilön palkasta tai vuosilomasta. Läheisellä omaisella tarkoitetaan puolisoa, omia ja puolison vanhempia, perheen lapsia sekä veljiä ja sisaria.

Työntekijän on esitettävä työnantajan pyynnöstä luotettava selvitys poissaolon perusteista esim. lääkärintodistus. Työntekijän on ilmoitettava työnantajalle tilapäisestä hoitovapaasta ja sen arvioidusta kestosta niin pian kuin mahdollista. Työnantajan pyynnöstä työntekijän on esitettävä luotettava selvitys tilapäisen hoitovapaan perusteesta.

Työhön paluu

Työntekijällä on työhön paluuoikeus ensisijaisesti aikaisempaan työhönsä perhevapaiden jälkeen. Mikäli tämä ei ole mahdollista, on työnantajan tarjottava työntekijälle aikaisempaa työtä vastaavaa työtä.

Irtisanomissuoja

Työnantaja ei saa irtisanoa työntekijän työsopimusta raskauden johdosta. Työnantaja ei myöskään saa irtisanoa työntekijän työsopimusta erityisäitiys-, äitiys- isyys- tai vanhempainvapaan taikka hoitovapaan aikana eikä myöskään saatuaan tietää työntekijän olevan raskaana tai käyttävän oikeuttaan edellä mainittuihin vapaisiin.

Perhevapaisiin liittyviin kysymyksiin vastaa työsuhdeneuvontamme ja lisätietoa saat myös oheisten linkkien kautta:

Työsopimuslaki
Kela
Työ- ja elinkeinotoimisto